Heips!

Tällä kertaa ajattelin puhua jokaisen ihmisen yhdestä tärkeimmistä ajoista, alakoulusta. Tämä sana herättää varmasti jonkinlaisia muistoja jokaisella. Joillekkin yläkoulu on paljon "läheisempi" mutta kuudessa vuodessa ehtii kieltämättä tapahtua paljon enemmän kuin kolmessa vuodessa.

1. luokka

Tästä se lähtee. Ensimmäinen koulupäivä, ihan hirveä jännitys. Vieressä isot lapset hyppii hyppistä, itse seisot pinkki barbireppu selässäsi katselemassa ympärillesi ujona. No joo, tää kohta ei mulla pitänyt kokonaan paikkaansa. Mulla kun sattui olemaan eskari samassa koulussa joten sama jännitys joka yleensä koetaan ykkösen alussa oli mulla jo eskarissa. Mä olin siis ekaluokalla se "iso" lapsi. Ekalla luokalla ei hirveästi tehdä mitään oikeaa. Meillä oli paljon leikkihetkiä ja tehtiin kaikkea kivaa ulkona, nykyään ei ole kuulemma enää sellaista. Kaikki samat jutut me kyllä opittiin mitä nykyään ekaluokkalaiset oppii, mutta meillä oli kyllä kivempaa. Ekaluokalla kaikki leikki vielä yhdessä piilosta. Kaikki kutsuttiin synttäreille, eikä sillä ollut mitään väliä olitko tyttö vai poika, tai sattuko sulla olemaan just tän hetken kuuminta kiiltotarraa. (uskokaa tai älkää mäkin tunnen kiiltotarrat!) Ekaluokka oli kyllä mun yks tärkeimmistä vuosista.

2. luokka

Ah, tyttö- ja poikapöpöt. Tokalla sitten ei enää voinukkaan leikkiä yhdessä poikien kanssa. Talvihaalarit oli out ja läpikiiltävä huulikiilto in. Tokaluokalla oltiin sitten niin kovia, että läksyjä ei enää tehty ja oltiin mukana aina kaikissa hyppynarunhyppimisleikeissä. Hihitettiin kavereitten kanssa pojille ja nautittiin vain elämästä. Tokalla oltiin kyllä niin suloisia että... Vaikka siitä ei ole kuin jokunen vuosi, on silti aivan erilailla nykyään kuin silloin "ennen vanhaan". Mutta toisaalta, jokainen vuosi on erillainen.

3. luokka

Kolmosella alkoi sitten englanti ja oltiin kyllä jo niin isoja lapsia... Vasta kolmannella olen itse alkanut olemaan kavereiden kanssa, silloinkin vain silloin tällöin jonkun luona, eikä mistään uimahallireissuista ollut puhettakaan. Ensimmäinen yökyläni taisi olla kolmannen luokan keväällä. Kolmosella minä itse olen ainankin leikkiniyt: hippaa, piilosta, purkkista, pukkista, kiipeilyhippaa, nurkkajussia. Oli kyllä niitä muitenkin, mutta nuo oli klassikot.

4. luokka

Ah. Tän luokan kohdalla herää muistoja. Mm. eräällä liikunnantunnilla heitin moukarin päin opettajan naamaan. Nykyään liikunnan tunnit ovat sisällöltään hieman erillaisia, mutta musta jotenkin tuntuu että moukarinheitto on opetussuunitelmasta hävinnyt. Neljännellä alkoi olla ihastuksia ihan joka suuntaan. Oli paljon riitoja ja mököttämistä, koska tytöt kiusasivat niitä jotka sattuivat olemaan ihastuneita samaan ihmiseen. Itse olen aina osannut peittää oma ihastukseni. Neljännellä luokalla omat ystävyyssuhteeni lähenivät ja aloin nauttimaan elämästäni myös siltä osalta. Olen aina ollut sosiaalinen, mutta muutama läheisempi ystävä rinnallaan se on paljon helpompaa.

5. luokka

Tässä vaiheessa saimme pikkukummeja. Pikkukummit olivat ensimäiselle luokalle tulleita naperoja jotka pitivät tutustuttaa koulun tapoihin kahden vuoden ajan. Itse olin koko ajan leikittämässä lapsia ja pitämässä heidän kanssa hauskaa. Samoihin aikoihin alkoi vieras kieli joksi olin valinnut saksan. Vaikka en ole koskaan siitä hirveästi pitänyt, on se kieltämättä hyödyllinen kieli. Viidennellä luokalla olivat suurin osa luokalta jo Instagramissa ja Facebookissa. Itse pidin koko medioita turhina, mutta tunsin aina pientä kateellisuutta ja yksinäisyyttä.

6. luokka

Kuudennella tapahtui sitten kaikenlaista. Oltiin koulun vanhimmat joten niskurointia oli luvassa. Leirikoulu oli myös jotain unohtumatonta joka jokaisen pitäisi kokea. Kuudennella ihmiset alkoivat sitten seurustella keskenään ja luokka jakaantui jo selvästi osiin. Oli suositut ja nössöt, hikarit ja kovikset. Ihmisillä oli paljon meikkiä naamassaan ja kaikilla just sen hetken merkkivaatteet. Itse olen AINA pukeutunut oman tyylitajuni mukaan, joskus olin pukeutunut samallalailla kuin muut, joskus taas olivat päällä ihan erillaiset kuteet. Merkkejä olen kuitenkin pitänyt aina roskana.